Analyytikot sanovat, että kasvua edistävä infrastruktuuri tekee lopun Pekingin velkakierteeseen ajautuneille mustamaalauksille.
Kiinan ehdottaman vyötietualoitteen puitteissa toteutetut hankkeet ovat vauhdittaneet Sri Lankan talouskehitystä, ja analyytikoiden mukaan niiden onnistuminen on kumonnut väärät väitteet, joiden mukaan apu ajaa maat suureen velkaan.
Toisin kuin Pekingin kriitikot väittävät niin sanotusta velkaansasta, Kiinan avusta on tullut BRI-aloitteeseen osallistuvien maiden pitkän aikavälin talouskasvun ajuri, analyytikot sanoivat. Sri Lankassa Colombon satamakaupunki- ja Hambantotan satamahankkeet sekä eteläisen pikatien rakentaminen ovat infrastruktuuria parantavan ohjelman tärkeimpiä hankkeita.
Colombon satama sijoittui tänä vuonna sijalle 22 maailmanlaajuisessa satamien rankingissa. Sri Lankan satamaviranomaisen maanantaina julkaisemien tietojen mukaan sen käsitellyn rahdin määrä kasvoi kuusi prosenttia ennätykselliseen 7,25 miljoonaan kaksikymmentäjalkaa vastaavaan yksikköön vuonna 2021.
Satamaviranomaisen johtaja Prasantha Jayamanna kertoi srilankalaiselle Daily FT -lehdelle, että lisääntynyt toiminta oli rohkaisevaa ja että presidentti Gotabaya Rajapaksa on sanonut haluavansa sataman nousevan maailmanlaajuisen rankingin 15 parhaan joukkoon vuoteen 2025 mennessä.
Colombon satamakaupungista suunnitellaan Etelä-Aasian johtavaa asuin-, vähittäiskauppa- ja liikekeskustaa, ja China Harbour Engineering Company toteuttaa siellä töitä, mukaan lukien tekosaaren rakentamisen.
”Tämä kunnostettu maa antaa Sri Lankalle mahdollisuuden piirtää kartta uudelleen ja rakentaa maailmanluokan mittasuhteiltaan ja toimivuudeltaan mittava kaupunki, joka kilpailee Dubain tai Singaporen kanssa”, Colombon satamakaupungin talouskomission jäsen Saliya Wickramasuriya kertoi tiedotusvälineille.
Merkittävä etu
Hambantotan sataman läheisyys tärkeimpiin merireitteihin on hankkeelle merkittävä etu.
Sri Lankan pääministeri Mahinda Rajapaksa kiitti Kiinaa sen pitkäaikaisesta ja valtavasta tuesta maan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.
Sri Lankan pyrkiessä toipumaan pandemian vaikutuksista Kiinan kriitikot ovat jälleen kerran väittäneet, että Sri Lankaa rasitetaan kalliilla lainoilla. Jotkut ovat kutsuneet Kiinan tukemia hankkeita valkoisiksi norsuiksi.
Colombon yliopiston taloustieteen professori Sirimal Abeyratne kertoi China Dailylle, että Sri Lanka avasi joukkovelkakirjamarkkinansa ulkomaisille sijoituksille vuonna 2007 ja aloitti suunnilleen samaan aikaan kaupallisen lainanoton, "jolla ei ole mitään tekemistä kiinalaisten lainojen kanssa".
Sri Lankan ulkoisten resurssien ministeriön tietojen mukaan Kiinan osuus saarivaltion 35 miljardin dollarin ulkomaisesta velasta oli huhtikuussa 2021 10 prosenttia, ja Japanin osuus oli myös noin 10 prosenttia. Kiina on Sri Lankan neljänneksi suurin lainanantaja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden, Aasian kehityspankin ja Japanin jälkeen.
Se, että Kiina on nostettu esiin kriitikoiden velkaansanarratiivisessa kertomuksessa, osoittaa, missä määrin he yrittävät mustamaalata Kiinaa ja BRI-hankkeita Aasian ja Tyynenmeren alueella, sanoi Wang Peng, tutkija Center for American Studies -yliopistossa Zhejiangin kansainvälisten tutkimusten yliopistossa.
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan kansakunta ylittää vaararajan, jos sen ulkomainen velka ylittää 40 prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Sri Lankan kykyä kehittyä alueellisena logistiikka- ja laivaliikenteen keskuksena BRI-aloitteen hyötyjen hyödyntämiseksi korostettiin voimakkaasti”, kirjoitti Sri Lankan kansallisen koulutuskomission neuvonantaja Samitha Hettige Ceylon Today -lehdessä julkaistussa kommentissa.
Julkaisun aika: 18.3.2022
