Yhdysvaltojen aggressiivinen ja vastuuton finanssipolitiikka on laukaissut merkittävää inflaatiota maailmanlaajuisesti, aiheuttaen laajalle levinnyttä taloudellista häiriintymistä ja merkittävää köyhyyden lisääntymistä, erityisesti kehitysmaissa, sanovat kansainväliset asiantuntijat.
Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) on nostanut ohjauskorkoja neljä kertaa nykyiselle 2,25–2,5 prosentin haarukalle pyrkiessään hillitsemään Yhdysvaltojen kiihtyvää inflaatiota, joka ylitti kesäkuussa yhdeksän prosenttia.
Armenian Jerevanissa sijaitsevan poliittisten ja taloudellisten strategisten tutkimusten keskuksen puheenjohtaja Benyamin Poghosyan kertoi China Dailylle, että hinnannousut ovat häirinneet maailmanlaajuisia rahoitusmarkkinoita ja että monet kehitysmaat kohtaavat ennätyksellisen korkean inflaation, mikä on hidastanut pyrkimyksiään löytää taloudellista kestävyyttä erilaisten kansainvälisten haasteiden edessä.
"Se on jo johtanut euron ja joidenkin muiden valuuttojen merkittävään devalvoitumiseen, ja se tulee jatkossakin kiihdyttämään inflaatiota", hän sanoi.
Kuluttajat ostavat lihaa Safeway-ruokakaupasta inflaation jatkaessa kasvuaan Annapolisissa, Marylandissa.
Tunisiassa vahvan dollarin ja viljan ja energian hintojen jyrkän nousun odotetaan kasvattavan maan budjettialijäämää tänä vuonna 9,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta aiemmin ennustetusta 6,7 prosentista, sanoi keskuspankin pääjohtaja Marouan Abassi.
Tämän vuoden loppuun mennessä maan julkisen velan ennustetaan nousevan 114,1 miljardiin dinaariin (35,9 miljardia dollaria) eli 82,6 prosenttiin sen bruttokansantuotteesta. Investointipankki Morgan Stanley varoitti maaliskuussa, että Tunisia on ajautumassa maksukyvyttömyyteen, jos sen talouden nykyinen heikkeneminen jatkuu.
Turkin vuotuinen inflaatio nousi heinäkuussa ennätykselliseen 79,6 prosenttiin, mikä on korkein 24 vuoteen. Yksi dollari kaupattiin 18,09 Turkin liiralla 21. elokuuta, mikä merkitsee 100 prosentin arvon laskua verrattuna vuosi sitten, jolloin vaihtokurssi oli 8,45 liiraa dollarilta.
Hallituksen toimista, kuten minimipalkan nostamisesta ihmisten suojelemiseksi korkean inflaation aiheuttamilta taloudellisilta ongelmilta, huolimatta turkkilaiset kamppailevat taloudellisen tilanteensa kanssa.
Ankarassa kirpputoria pitävä Tuncay Yuksel kertoi perheensä poistaneen ostoslistoiltaan elintarvikkeita, kuten lihaa ja maitotuotteita, hintojen noustua jyrkästi vuoden alusta lähtien.
"Kaikki on tullut kalliimmaksi, ja kansalaisten ostovoima on laskenut huomattavasti", Xinhua-uutistoimisto lainasi Yukselia. "Joillakin ihmisillä ei ole varaa ostaa perustarpeita."
Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) koronnosot ovat "ehdottomasti aiheuttaneet inflaatiota kehitysmaissa", ja siirto on vastuuton, Poghosyan sanoi.
"Yhdysvallat käyttää dollarin hegemoniaa geopoliittisten etujensa ajamiseen. Yhdysvaltojen tulisi kantaa vastuu teoistaan, varsinkin kun se esittää itseään globaalina ihmisoikeuksien puolustajana, joka välittää kaikista."
"Se tekee kymmenien miljoonien ihmisten elämästä kurjemman, mutta uskon, että Yhdysvaltoja ei yksinkertaisesti kiinnosta."
Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell varoitti 26. elokuuta, että Yhdysvallat todennäköisesti nostaa korkojaan tulevina kuukausina ja on päättänyt hillitä 40 vuoden korkeinta inflaatiota.
Pekingin yliopiston Guanghuan johtamiskoulun apulaisprofessori Tang Yao sanoi, että inflaation hillitseminen on Washingtonin tärkein prioriteetti, joten keskuspankin odotetaan jatkavan korkojen nostamista suurimman osan tulevaa vuotta.
Tämä laukaisi maailmanlaajuisen likviditeettikriisin, mikä stimuloisi merkittävää pääomavirtaa maailmanmarkkinoilta Yhdysvaltoihin ja monien muiden valuuttojen devalvoitumista, Tang sanoi. Hän lisäsi, että politiikka aiheuttaisi myös osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoiden laskua ja että heikot taloudelliset ja rahoitukselliset perustekijät omaavat maat kantaisivat enemmän riskejä, kuten lisääntyneitä velkataakan maksukyvyttömyyksiä.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on myös varoittanut, että Fedin yritykset torjua hintapaineita voisivat vaikuttaa valuuttavelkaisten kehittyvien markkinoiden tilanteeseen.
”Maailmanlaajuisten rahoitusolojen hallitsematon kiristymistä olisi erityisen haastavaa maille, joilla on suuri taloudellinen haavoittuvuus, ratkaisemattomia pandemiaan liittyviä haasteita ja merkittäviä ulkoisen rahoituksen tarpeita”, siinä todettiin.
Heikentymisvaikutus
Shenzhenin datatalouden instituutin Fintech-keskuksen toimitusjohtaja Wu Haifeng ilmaisi myös huolensa Fedin politiikan heijastusvaikutuksista ja sanoi, että se tuo epävarmuutta ja kaaosta kansainvälisille markkinoille ja iskee kovasti moniin talouksiin.
Wun mukaan korkojen nostaminen ei ole tehokkaasti vähentänyt Yhdysvaltojen kotimaista inflaatiota eikä helpottanut maan kuluttajahintojen nousua.
Yhdysvaltain kuluttajahintainflaatio nousi virallisten lukujen mukaan 9,1 prosenttia kesäkuuhun päättyneen 12 kuukauden aikana, mikä on nopein nousu sitten marraskuun 1981.
Yhdysvallat ei kuitenkaan ole halukas tunnustamaan tätä kaikkea ja työskentelemään muiden maiden kanssa globalisaation vauhdittamiseksi, koska se ei halua toimia omia etujaan vastaan, kuten rikkaiden ja sotilasteollisuuskompleksin, Wu sanoi.
Esimerkiksi Kiinalle asetetut tullit tai mitkään muille maille asetetut pakotteet eivät vaikuta muuten kuin lisäämällä yhdysvaltalaisten kuluttajien kulutusta ja uhkaamalla Yhdysvaltain taloutta, Wu sanoi.
Asiantuntijat näkevät pakotteiden asettamisen yhtenä tapana, jolla Yhdysvallat voi vahvistaa dollarihegemoniaansa.
Bretton Woods -järjestelmän perustamisesta vuonna 1944 lähtien Yhdysvaltain dollari on ottanut globaalin reservivaluuttana roolin, ja vuosikymmenten ajan Yhdysvallat on säilyttänyt asemansa maailman ykköstaloutena.
Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi merkitsi kuitenkin Yhdysvaltojen absoluuttisen hegemonian lopun alkua. Yhdysvaltojen alamäki ja "muiden maiden", kuten Kiinan, Venäjän, Intian ja Brasilian, nousu ovat haastaneet Yhdysvaltojen ylivallan, Poghosyan sanoi.
Yhdysvaltojen alkaessa kohdata kasvavaa kilpailua muiden valtakeskusten taholta, se päätti hyödyntää dollarin roolia globaalina reservivaluuttana pyrkimyksissään hillitä muiden nousua ja säilyttää Yhdysvaltojen hegemonia.
Hän sanoi, että Yhdysvallat uhkasi dollarin asemaa käyttäen maita ja yrityksiä sanoen erottavansa ne kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, jos ne eivät noudata Yhdysvaltain politiikkaa.
”Tämän politiikan ensimmäinen uhri oli Iran, johon kohdistettiin ankaria talouspakotteita”, Poghosyan sanoi. ”Sitten Yhdysvallat päätti käyttää tätä pakotepolitiikkaa Kiinaa vastaan, erityisesti kiinalaisia televiestintäyrityksiä, kuten Huaweita ja ZTE:tä, vastaan, jotka olivat merkittäviä kilpailijoita amerikkalaisille IT-jättiläisille esimerkiksi 5G-verkkojen ja tekoälyn aloilla.”
Geopoliittinen työkalu
Yhdysvaltain hallitus käyttää dollaria yhä enemmän ensisijaisena välineenä geopoliittisten etujensa edistämiseen ja muiden nousun hillitsemiseen, luottamus dollariin on laskussa, ja monet kehitysmaat haluavat luopua siitä ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana, Poghosyan sanoi.
"Näiden maiden tulisi kehittää mekanismeja vähentääkseen riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista, muuten ne ovat jatkuvan Yhdysvaltojen uhan alla tuhota niiden taloudet."
Guanghuan johtamiskoulun Tang ehdotti, että kehitysmaiden tulisi monipuolistaa kauppaa ja rahoitusta lisäämällä tärkeimpien kauppakumppaneiden sekä rahoituslähteiden ja sijoituskohteiden määrää riippuvuutensa vähentämiseksi Yhdysvaltojen taloudesta.
Tangin mukaan dollarin purkaminen olisi vaikeaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta elinvoimaiset ja monipuoliset globaalit rahoitusmarkkinat ja valuuttajärjestelmä voisivat vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista ja vakauttaa kansainvälisen rahoitusjärjestyksen.
Monet maat ovat vähentäneet Yhdysvaltain velan määrää ja alkaneet hajauttaa valuuttavarantojaan.
Israelin keskuspankki ilmoitti huhtikuussa lisänneensä Kanadan, Australian, Japanin ja Kiinan valuutat valuuttavarantoihinsa, jotka aiemmin rajoittuivat Yhdysvaltain dollariin, Britannian puntaan ja euroon.
Yhdysvaltain dollarien osuus maan valuuttavarannoista on 61 prosenttia, kun se aiemmin oli 66,5 prosenttia.
Egyptin keskuspankki on myös ylläpitänyt hajautettua salkkustrategiaa ostamalla 44 tonnia kultaa tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on 54 prosentin kasvu, Maailman kultaneuvosto kertoi.
Muut maat, kuten Intia ja Iran, keskustelevat mahdollisuudesta käyttää kansallisia valuuttoja kansainvälisessä kaupankäynnissään.
Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei vaati heinäkuussa dollarin asteittaista luopumista kahdenvälisessä kaupassa Venäjän kanssa. Heinäkuun 19. päivänä Iran aloitti rial-rupla-kaupankäynnin valuuttamarkkinoillaan.
”Dollari säilyttää edelleen roolinsa globaalina reservivaluuttana, mutta dollarin purkautumisprosessi on alkanut kiihtyä”, Poghosyan sanoi.
Myös kylmän sodan jälkeisen järjestyksen muutos johtaa väistämättä moninapaisen maailman syntymiseen ja Yhdysvaltojen absoluuttisen hegemonian loppuun, hän sanoi.
Julkaisun aika: 05.09.2022
